Uutisia ja artikkeleita

Kansakuntana pelasimme tänä vuonna arviolta 9,8 miljardia euroa tai arviolta 379,51 euroa asukasta kohti.

Kansakuntana pelasimme tänä vuonna arviolta 9,8 miljardia euroa tai arviolta 379,51 euroa asukasta kohti.

Viimeisimpien tilastojen mukaan käytimme 4,7 miljardia euroa kasinoissa, bingossa ja peliautomaateissa. Käytimme myös 4,3 miljardia euroa hevoskilpailuihin ja muihin urheiluvedonlyöntiin.

H2 Gambling Capitalin marraskuun 2019 raportin mukaan käytimme 808 miljoonaa euroa lottoarvontoihin ja raaputusarpoihin. Vuotuinen kulutus, joka on noin 379,51 euroa henkeä kohden, tekee Irlannista maailman seitsemänneksi eniten uhkapelimaata.

Luku ei myöskään ole vain huomattavasti suurempi kuin viime vuoden 8 miljardin euron kulutus, vaan se osoittaa myös käyttämämme summan, joka on noussut tasaisesti vuodesta 2014 lähtien.

Panoreiden säänneltyihin uhkapeleihin käyttämien rahan kokonaismäärä kyseisenä vuonna oli 6,9 miljardia euroa.

Uusimmat luvut osoittavat myös, että pelaajat menettävät nyt vähintään noin 1,3 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 1,1 miljardia euroa ja vuonna 2014 1 miljardia euroa.

Barry Grantin toimitusjohtaja ja perustaja, Problem Gambling Ireland kuvaili lukuja "täysin järkyttäviksi".

"Se tosiasia, että kasino-, bingo- ja peliautomaattipelaaminen on itse asiassa suurempi kuin urheiluvedonlyönti Irlannissa, on äärimmäisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että pelikonepelaaminen on riippuvuutta aiheuttavin."

Hän sanoi uskovansa, että monet ihmiset ovat yllättyneitä huomatessaan, että kasino-, bingo- ja pelialat ovat suurempia kuin urheiluvedonlyönti.

"Uusien lukujen perusteella on selvää, että uhkapeliteollisuus ansaitsee omaisuuksia Irlannin yleisöltä", hän sanoi. Grant sanoi, että suurimman osan verkossa pelatusta rahasta käyttää hyvin pieni joukko ihmisiä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 78 % nettirahapelaamisen tuotoista tuli 4 %:lta asiakkaista.

”Kansakuntana kehitämme yhä huonommin toimivaa suhdetta rahapeleihin.

”Se, että me kansana mielellämme lahjoitamme rahapelialalle 1,3 miljardia euroa vuodessa, vaikka hallitus ei rahoita peliriippuvuuspalveluja, on erittäin surullista. Suuri osa tuosta 1,3 miljardista eurosta tulee haavoittuvien ihmisten kotitalouksien budjeteista, ja niillä on vakava haitallinen vaikutus uhkapelaaviin yksilöihin sekä heidän huollettaviinsa ja läheisiinsä.

Miljoonia siitä, mitä pelataan joka vuosi, on varastettua rahaa, ja kunkin addiktin varastaman rahan määrä vaihtelee.

Muutaman viime vuoden aikana varkauksiin syyllistyneestä seitsemästä rahapeliriippuvaisesta otoksesta he varastivat keskenään yhteensä 4,4 miljoonaa euroa. Summat vaihtelivat noin 12 000 eurosta noin 583 00 euroon vuodessa. Heistä yksi varasti 75 000 euroa vuodessa kahden vuoden ajan ja toinen 160 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan.

Hallituksen tekemän tutkimuksen mukaan Irlannissa on arviolta 30 000 yli 15-vuotiasta, joilla on peliongelmia.

Monet organisaatiot, mukaan lukien Problem Gambling Ireland, pitävät tätä lukua aliarvioituna.

Siinä kuitenkin sanotaan, että jos luku on oikea, se tarkoittaisi, että Irlannissa noin 6 000 ihmistä varastaa rahapelinsä rahoittamiseksi. Tämä johtuu siitä, että on arvioitu, että uhkapeliongelmaisista ihmisistä noin 20 % varastaa ongelman rahoittamiseksi.

Hallitus on hyväksynyt suunnitelmat asettaa uusi 500 euron raja peliautomaattien maksimivoitoksi ja asettaa maksimipanokseksi 5 euroa. Suurin voitto on 50 c, kun taas maksimipanos on 3 c.

Vaikka uusi ehdotettu enimmäispanos on puolet hallituksen alun perin ehdottamasta, se on silti korkeampi kuin muilla lainkäyttöalueilla.

Edelleen on olemassa riski, että nykyaikaisilla digitaalisilla peliautomaateilla sinulla voi itse asiassa olla näytölläsi kerrallaan jopa 50 voittolinjaa, joista voit panostaa. Ja kun jokainen pyöräytys tehdään kuuden sekunnin välein, pelätään, että Irlanti voi päätyä tilanteeseen, jossa jos lainsäädäntöä ei kirjoiteta oikein, ihmiset voivat pelata 250 euroa per kierros kuuden sekunnin välein.

Ehdotetut muutokset ovat osa hallituksen suunnitelmaa päivittää vuoden 1956 peli- ja arpajaislaki, koska rajoja ei ole muutettu sen jälkeen.